Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä
T Jantunen - 2009 - jyx.jyu.fi
2009•jyx.jyu.fi
Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja
lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne-ja
lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään
lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee
omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu
kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa …
lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne-ja
lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään
lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee
omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu
kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa …
Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät suomalaisen viittomakielen lauseissa, Jantunen määrittelee.Viitotun kielen tavut eivät vastaa muodollisesti puhutun kielen tavuja, vaan identifioituvat käden tai muun artikulaattorin, esimerkiksi pään, tekemiksi liikejaksoiksi. Viittomien pituuden luonnehtiminen onnistuu parhaiten tällaisiin liikejaksoihin, siis tavuihin, viittaamalla. Suurin osa suomalaisen viittomakielen viittomista on perusmuodossaan yksi- tai kaksitavuisia. Tietyissä hyvin kuvailevissa viittomissa ei taas ole lainkaan tavuja, Jantunen selittää.Viittomien järjestymisen suhteen suomalaisessa viittomakielessä ei ole yhtä yksiselitteistä sääntöä. Tutkimukseni perusteella konteksti vaikuttaa viittomien järjestykseen suuresti. Laboratorio-olosuhteissa tuotetuissa yksinkertaisissa lauseissa viittomat pyrkivät järjestymään samalla tavalla, kuin mikä on esimerkiksi suomen kielen perussanajärjestys, mutta jo heti astetta luonnollisemmissa tilanteissa variaatiomahdollisuuksien määrä kasvaa. Täysin vapaata viittomien järjestyminen ei silti tällaisissakaan tilanteissa ole: esimerkiksi verbimäiset viittomat eivät koskaan aloita suomalaisen viittomakielen lausetta.Tutkimustuloksia voi hyödyntää suomalaisen viittomakielen kieliopetuksessa. Suomea koulussa opiskellut henkilö pystyy melko vaivatta luonnehtimaan esimerkiksi sanaa kissa pituudeltaan viisikirjaimiseksi tai kaksitavuiseksi ja englantia koulussa opiskelleelle englannin sanajärjestyssääntö subjekti–predikaatti–objekti on tarjolla lähes välittömästi. Suomalaisen viittomakielen opetuksessa vastaavaa tietoa viittomien ja lauseiden rakenteesta ei toistaiseksi ole ollut saatavilla. Kieliopetuksessa on turvauduttu parhaimmassakin tapauksessa vain opettajien vaihtelevaan kieli-intuitioon.Jantusen tutkimus antaa mahdollisuuden verrata suomalaista viittomakieltä entistä tarkemmin myös muihin kieliin. Monelle voi olla yllättävää, että suomalaisella viittomakielellä ei ole rakenteellisesti kovinkaan paljoa yhteistä meille tuttujen eurooppalaisten kielten ja esimerkiksi suomen kielen kanssa. Sen sijaan suomalainen viittomakieli näyttäisi muistuttavan rakenteellisesti hyvinkin paljon esimerkiksi mandariinin kiinaa.
jyx.jyu.fi
以上显示的是最相近的搜索结果。 查看全部搜索结果