Viihtyisä kaupunkiympäristö kannustaa aktiiviseen liikkumiseen arjessa esimerkiksi kävellen ja pyöräillen. Suomessa valtakunnallisena tavoitteena on kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien 30 prosentin kasvu vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi kulkutapaosuuden kasvua 30 prosentista (tilanne vuonna 2016) noin 35–38 prosenttiin (LVM 2018). Kaupunkirakenteella on keskeinen rooli kestävän arkiliikkumisen mahdollistajana-kestävää urbaania arkiliikkumista tukee tiivis kaupunkirakenne, jossa työpaikat, koulut, kaupat ja muut palvelut sekä viher-ja virkistysalueet ovat saavutettavissa kotien lähietäisyydellä (Cerin et al. 2022; Giles-Corti et al. 2016).

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka jatkuu myös Suomessa (Syke 2022; YK, 2019). Suomessa kaupungistumisaste on 73 prosenttia, ja nykyisen kehityksen mukaan sen odotetaan nousevan 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä (Airikkala et al. 2022). Samalla liikkumattomuus on lisääntynyt; fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta kuvaavien aineistojen perusteella suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan päivästään paikallaan (Husu et al. 2018). Kaupungistumisen myötä kaupunkiympäristön ominaisuudet ja laatutekijät nousevat yhä tärkeämmiksi yleisen hyvinvoinnin kannalta kaikkialla maailmassa. Yksilöllisen motivaation lisäksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, esimerkiksi turvalliset kävelyreitit, ohjaavat ja kannustavat aktiiviseen liikkumiseen arjessa (Lyytimäki et al. 2019). Yhdistyneiden kansakuntien (YK: n) kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti kaupunkiympäristöjen laadun parantaminen ja aktiivisen arkiliikunnan tukeminen edistävät monia rinnakkaisia kestävyystavoitteita: terveyttä, yhdenvertaisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista (Salvo et al. 2021).